Outo Suomi – Osa 2

Suomalaisista harrastuksista yllättävintä ei ole niiden kirjo, vaan se miten jokaiselle asialle tuntuu olevan vuosittaiset maailmanmestaruus kilpailut, tai jos kansainvälistä kiinnostusta ei viellä löydy, niin ainakin Suomenmestaruus tasolla kilpaillaan. Kilpailu ei jää vain urheilu harrastuksille, vaan Suomen mestaruuden voi saada myös useissa musiikki lajeissa. Jotkut lajeista ovat jopa meille hulluille suomalaisille hieman liian hulluja. MM kilpailuita järjestetään viikatten heitossa ja heinäseipään heitossa. Ilomantsissa veistellään moottorisahalla pölkystä karhua, ja SM kisoissa on kisailtu ooppera karaokesta, valehtelusta, ilma tangosta ja tarinan iskennästä.

Hullujen kilpaurheilu harrastukset

Eukonkanto on varmaan maailmalla tunnetuin suomalainen outous. Lajin maailmanmestaruus kisat järjestetään Sonkajärvellä vuosittain, ja paikalle saapuu tuhansittain sekä suomalaisia että ulkomaisia vieraita. Kilpailuin perussarjassa vähintään 49 kilon painoista omaa tai vierasta akkaa kannetaan noin 250 metrin mittaisen radan läpi.  MM kisan ulkopuolella mukana on myös ikämiesten sarja, sprintti sarja ja joukkuesarja. Vaikka näin nopeasti voisi ajatella että kevyempi eukko olisi parempi, se ei välttämättä pidä paikkaansa, sillä yksi palkinnoista on eukon painon vertainen määrä eukonkantojuomaa. Tapahtuma on suosittu ja yleisöä tulee paikalle tuhansittain. Tapahtuma noteerataan myös lähes joka vuosi kansainvälisessä mediassa. Jos eukonkanto on liian mainstream näinä päivinä, miten olisi kesäpilikki kilpailut Pudasjärvellä tai lumessa pelattavan Umpifutiksen MM kilpailut Syväjärvellä_

Jotkut suomalaisista hulluista lajeista päätyvät menestymään valtavirta tasolla. Suosituksi maailmalla ovat jo käyneet sauvakävely, englantilaiselta nimeltään Nordic Walking, ja jääuinti jota yritetään jo saada Olympialaislajiksi. Mitenköhän tulee käymään Suopotkupallon? Lajin maailmanmestaruus kisat on järjestetty jo 18. Vuonna Hyrynsalmella. Kilpailussa on tänäpäivänä mukana jo 300 joukkuetta, ja vierailijoita saapuu maailman joka kolkasta.

Kulttuurin aallonharjalla

Ilmakitaran soiton maailmanmestaruus kilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran 1996 Oulun musiikkivideofestivaalien yhteydessä. Idea otti ilmaa allaan ja näinä päivinä virallisia osakilpailuja järjestetään ympäri Suomea ja maailmaa. Lajin mestaruuskilpailuissa kunniaa tavoittelevat osallistujat soittavat kuvitteellista kitaraa valitsemansa kappaleen ajan. Lava showt asuineen ovat näyttäviä, ja kilpailun menestyksen jalanjäljissä Virtual Air Guitar Company OY on kehittämässä tekniikkaa, jolla ilmakitaran soittajan eleet saisi heijastettua kuvaksi ja ääneksi peli ruudulle. Vanhempia erikoisia traditioita on Suomen kesään perinteisesti kuuluva tanssilava kulttuuri, ja niissä tanssitut ja lauletut versiot maailmalla tunnetusta musiikista. Tanssilavoja on ollut muissakin maissa toisen maailmansodan jälkeen, mutta Suomi on yksi ainoista joissa kulttuuri on kestänyt nykypäivään saakka. Tanssilava on perinteisesti avoin tai katettu lava, jossa kylän väki kävi kesäisin tanssimassa. Tanssilavojen pystytys alkoi 1800-luvun lopulla, ensimmäisenä nousivat kansanjuhlien tilapäiset lavat. Suosioon vaikutti nuorisoseuraliikkeen nousu, ja toisen maailmansodan jälkeen seurojen ylläpitämien lavojen määrä nousi huimasti. Kesä tanssipaikkoja on edelleen Suomessa jonkin verran, mutta nousevat hinnat ja laskevat yleisön määrät ovat verottaneet kulttuuria paljon. Tanssilavojen kulta-aikaa oli 1900-luvun alku. 1990-luvulla lopulla tanssilavoille toivat väkeä iskelmätähdet kuten Arja Koriseva. Nykypäivänä yleisö suuntaa muihin viihdytyksiin, ja yritystoiminta ei välttämättä ole kannattavaa, varsinkin kun vakavasti tanssin ottavat asiakkaat kaihtavat baaria.

Kulttuurin aallonharjalla

Suomalainen tango, sekä musiikki että siihen perustuva tanssi ovat ottaneet omanlaisensa muodon verrattuna Etelä-Amerikkalaiseen kaimaansa. Siinä missä Argenttiinalainen tango on tunteen paloa, suomalaisten vastaava on unelmaa ja kaukokaipuuta. Musiikki on tasa rytmistä, marssin tyyppistä populaarimusiikkia jota on helppo tanssia tavallisen tallaajankin toimesta. Tangokuninkaallisuus on taas täysin suomalainen juttu, kuten ovat myös tangon SM kilpailut. Vaikka Suomalainen tango ei ehkä ole yhtä jännittävää kuin latino serkkunsa, on sillä vankka paikka kansallisidentiteetissämme.